Kahvitietoutta
Missä kahvi kasvaa?
Kahvi kasvaa eri puolilla maapalloa, kauriin ja kravun kääntöpiirien välisellä alueella. Lämpimässä ilmanalassa viihtyvä kahvi vaatii kasvaakseen runsaasti sadetta, eli noin 1500-2000 mm vuodessa. Kasvupaikka on yleensä 600-1600 metriä meren pinnan yläpuolella.
Tärkeitä kahvintuottajamaita ovat mm. Brasilia, Kolumbia, Vietnam, Indonesia ja Meksiko.
Millainen on kahvipensas?
Kahvipensas on oikeastaan puu, joka pidetään leikkaamalla noin 2 metriä korkeana pensaana. Sen lehdet ovat ympäri vuoden kiiltävät ja tummanvihreät. Pensas kukkii yleensä kerran vuodessa sadekauden alussa ja tuottaa yhden sadon. Kukat ovat valkoiset ja tuoksuvat jasmiinilta. Kukintoihin muodostuu marjoja, jotka kypsyessään muuttuvat punaisiksi tai keltaisiksi. Marjat ovat valmiit poimittaviksi noin 9 kk kuluttua kukinnasta. Täysikasvuinen pensas tuottaa kasvuoloista riippuen noin 2-2,5 kg marjoja, joista saadaan noin puolen kilon paketilliseen tarvittava määrä siemeniä eli kahvipapuja. Kahvipensas on kotoisin Etiopiasta.
Mikä on kahvimarja?
Kahvimarja on kahvipuun hedelmä, jonka sisällä on yleensä kaksi siementä. Näitä siemeniä kutsutaan kahvipavuiksi.
Mikä on helmipapu?
Kahvipensaan oksien uloimpien marjojen sisällä on vain yksi vain papu, jota kutsutaan helmipavuksi.
Mikä on torapapu?
Torapapu on poimimisen jälkeen virheellisesti käsitelty kahvipapu, joka maistuu erittäin epämiellyttävältä. Raaka-aine-erät, joissa on torapapua, hylätään.
Miten kahvi poimitaan?
Tuottajamaasta ja tuotantoalueesta riippuen kahvi poimitaan käsin tai koneellisesti. Käsin poiminta on tyypillistä esimerkiksi Kolumbiassa ja Väli-Amerikassa, joissa kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä ja marjat kypsyvät epätasaisesti. Koneellinen poiminta on mahdollista esimerkiksi Brasiliassa laakeiden tasankoviljelmien ja tasaisesti kypsyvän sadon ansiosta. Kahvia poimitaan lähes koko ajan jossain puolella maapalloa.
Mistä kahvin aromi muodostuu?
Kahvin hyvä aromi syntyy paahtamisen tuloksena. Aromi on satojen aromiaineiden muodostama kokonaisuus.
Kahvinkeitto
Puhtaus ja tarkkuus
hyvän kahvin salaisuus
Käytä tuoretta, vastapaahdettua kahvia. Suojaa kahvi ilmalta, valolta ja kosteudelta – muuten kahvin maku muuttuu väljähtyneeksi ja mauttomaksi.
Käytä kahvinvalmistuksessa puhtaita astioita. Pese astiat koneessa tai käsin kuumalla vedellä ja astianpesuaineella joka käytön jälkeen. Puhdista suodatinlaitteesi säännöllisesti kalkinpoistoaineella tai etikalla. Ota vaikka tavaksi puhdistaa keitin aina suodatinpussipakkauksen loputtua.
Valitse jauhatus valmistustavan mukaan (pannu/suodatus). Annostele raikas, kylmä vesi vesisäiliöön puhtaalla mittakannulla Tarkista, että suodattimen ja suodatinpaperin koot vastaavat toisiaan. Taita suodatinpaperin reunat saumoja pitkin, ja aseta paperi kuivaan suodattimeen.
Muista olla tarkka sekä veden että kahvijauheen annostelussa.
Mittaa yksi kahvimitallinen (7–8 g) kuppia (1,25 dl) kohti. Tasoita pinta mitalla kevyesti, älä ravista.
Sekoita valmis kahvijuoma ennen tarjoilua, sillä suurin osa kahvin makuaineista irtoaa suodatuksen alkuvaiheessa. Vahva kahvi jää pohjalle ja laihempi pinnalle.
Tarjoile kahvi tuoreena. Kahvi maistuu parhaalta 75–80-asteisena viiden minuuttia kuluttua valmistuksesta. Ellet tarjoile kaikkea kahvijuomaa kerralla, siirrä se termoskannuun.
Vinkki
Kahvin oikea maku ja aromi irtoaa parhaiten 92–96-asteisessa vedessä. Ostaessasi kahvilaitetta varmista siis myyjältä, että laite kuumentaa veden riittävän kuumaksi.